Työväenosuustoimintayritykset ajautuivat haudan partaalle 1990-luvun laman
aikana. Rakennusliike Haka, vakuutuskonserni Kansa ja STS-pankki kaatuivat. Osuusliike EKA joutui velkasaneeraukseen. Punapääomasta tuli suoranainen haukkumasana. Media ja kansa kohtelivat työväenyritysten johtajia kuin rikollisia. Syytteitä puitiin tuomioistuimissakin vuosia. EKA:n viimeiseksi jäänyt pääjohtaja Eero Rantala tuskaili: ”Meitä lyödään julkisuudessakin kuin vierasta sikaa koko ajan. - - On kuin olisi palattu kansalaissodan aikoihin!”
Työväenosuustoiminnalla oli kuitenkin menestyksekäs menneisyys, vaikka
harvat muistivat sitä lama-Suomessa. Vähäväkisten osuustoiminnasta
kasvoi suuri joukkoliike toiseen maailmansotaan mennessä. Sittemmin
osuustoimintayritykset muodostivat yhden maan suurimmista liiketaloudellisista konserneista, EKA:n. Ensiarvoisen tärkeää oli myös osuusliikkeiden rooli koko työväenliikkeen elvyttäjänä vuoden 1918 kapinan jälkeen.
Mistä kumpusi suomalaisen työväenosuustoiminnan 1960-luvulle asti jatkunut kukoistus? Entä mitkä tekijät ajoivat punapääoman linnakkeen kuilun partaalle? Olivatko suurimpia syyllisiä aikalaisten parjaamat epäkelvot
johtajat? Nousu- ja rappiotekijöiden analysointi ja löytäminen ovat Punapääoman linnakkeen punainen lanka - kirjaimellisesti.
* The description may refer to a different version of the product. Details mentioned in the description, such as accessories, may not be part of the product you have selected. For detailed information about the product you have selected, please refer to the feature list below.
Categories | |
---|---|
Author | Anitra Komulainen |
Co-authors | Preface by: Markku Kuisma |
Title | Punapääoman linnake |
Keywords | osuustoiminta, osuusliikkeet, työväenliike, yritykset, historia, lama, taloushistoria, Suomi, taloudelliset kriisit, osuuskunnat, konsernit, toimitusjohtajat, rakennusliikkeet, Suomen sisällissota, sisällissodat, itsenäisyyden aika, kasinotalous, johtajat |