Johanna Rinne : Sankarimatkailijan Vilna

Euroopan maantieteellinen napa on Liettuassa. Ja Helsingistä Vilnaan on matkaa vain noin 600 kilometriä eli yhtä paljon kuin Ouluun.

Vilna on omaleimainen historiallinen kaupunki, jolla on turistille paljon tarjottavaa. Vanha kaupunki lukuisine barokkikirkkoineen tuo mieleen eteläeurooppalaiset sokkelot. 1400-luvulla Liettua ulottui Itämereltä Mustalle merelle. Lieneekö tällä suurvaltamenneisyydellä ollut osuutta siihen, että omanarvontuntoiset liettualaiset kapinoivat neuvostomiehittäjiä vastaan, ja Neuvostoliiton mureneminen alkoi juuri täältä.

1900-luvun alussa kaupunki tunnettiin "Liettuan Jerusalemina". Kaupungin asukkaista lähes puolet oli juutalaisia, mutta monet heistä kohtasivat loppunsa ghetossa tai natsi-Saksan keskitysleireillä. Nykyään Liettua on vankasti katolinen maa, vaikka liettualaiset kääntyivät kristinuskoon viimeisenä kansana Euroopassa 1300-luvulla.

Liettualaiset ovat ystävällisiä ihmisiä, jotka juhlivat pienestäkin syystä. Se on sitä elämisen taitoa. Vilna on vanhoja huivipäisiä ortodoksimummoja, mukulakivillä kopisevia korkeita korkoja, rähjäisenkauniita sisäpihoja, mukavia ravintoloita, kirkonkellojen kumua, auringonnousuun jatkuvia juhlia, mielenkiintoisia kirjakauppoja, liitoksissaan natisevia trollikoita, ainutlaatuisen upeaa arkkitehtuuria, suussasulavia pannukakkuja ja tunnelmaa, jota ei kohtaa missään muualla.