Kaarina Kellomäki : Ahkera ja aikaansaapa

Kyläkoulun opettajapariskunnan tyttären muistelmat liikkuvat kylän taitavista naisista, jotka sodanjälkeisessä tavarapulassa elvyttivät pellavan ja villan käsittelyn omavaraistaidot, eteenpäin opiskeluun Helsingissä ja ensimmäiseen työpaikkaan Marimekossa. Sitten ovat vuorossa tuotteliaat yrittäjävuodet painokankaiden freelancer-suunnittelijana koti- ja ulkomaisille tekstiilitehtaille. Tämän ammattikunnan työstä ja arkipäivästä tämä kirja kertoo monipuolisesti ja seikkoja, joista ei ole aikaisemmin juurikaan kirjoitettu. Suunnittelun ohessa alkoi opetustyö. Se muuttui vähitellen täysiaikaiseksi ja nimitys Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) painokangassuunnittelun lehtoriksi vuonna 1988 merkitsi pistettä, jossa oma suunnittelutyö jäi. Kellomäki koki opettamisen ja sen kehittämisen hyvin antoisiksi. Muistelmissa on opetukseen liittyviä pohdintoja ja kuvausta TaiK:n kehityksestä ja kansainvälistymisestä 1980- ja 1980-luvuilla. Muistelua ryydittävät hauskat ja vähän dramaattisetkin sattumukset. Suunnittelun ja opettamisen rinnalla Kellomäki on aina ollut kansainvälisesti osallistuva taiteilija. Ilmaisu on kehittynyt perinteisen tekstiilitaiteen muodoista ympäristötaiteen suuntaan ottamaan kantaa ympäristön tilaan ja vastuuttomaan roskaamiseen. Tämä on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta ja avannut ovia arvostettuihin näyttelyihin. Samalla syntyi kansainvälinen kontaktiverkko ja inspiroivaa vuorovaikutusta, kun tavattiin näyttelypaikoilla tai työpajoissa. Noin puolet kirjan sivumäärästä ja runsaat kuvat kertovat taiteen osuudesta elämäntyössä.

Kaarina Kellomäki, s. 1943, on tekstiilitaiteilija ja taiteen maisteri. Vuonna 1965 alkanut ja yli kaksikymmentä vuotta jatkunut suunnittelijan ura tuotti huomattavan määrän painokangasmalleja kotimaisille ja ulkomaisille tekstiilitehtaille mainiten monista vain Marimekon, Finlaysonin, E. Heleniuksen ja ruotsalaiset Borås Wäfverin ja Almedahlin. Taideteollisen korkeakoulun painokangassuunnittelun opettajana 1973-2005; lehtori 1988 alkaen ja muoti- ja tekstiilitaiteen osastonjohtajana 1995-98. Suunnittelutyön ja opetuksen rinnalla Kellomäki on ollut ja on edelleen osallistuva taiteilija. Ilmaisu on kehittynyt perinteisen tekstiilitaiteen keinoista installaatioihin ja jäte- ja kierrätysmateriaalin käyttöön. Kellomäki pyrki näin jo 1980-luvulla herättämään huolta vastuuttomasta roskaamisesta ja ympäristön vahingoittamisesta. Tämä kiinnosti kansainvälisesti ja johti kutsuihin osallistua merkittäviin näyttelyihin. Kellomäki olikin vuosituhannen vaihteen vuosikymmeninä eräs aktiivisimmista ulkomaisiin näyttelyihin osallistuneista suomaalaisista tekstiili- ja ympäristötaiteilijoista.