Risto Lehmusoksa : Urho Kekkosen pöydässä

Urho Kekkosen pöydässä piirtää läheisen, ruokaisan kuvan suomalaisesta suurmiehestä -
pääsemme
samaan pöytään hänen kanssaan syömään ja juomaan. Suuriruhtinaskunnassa syntyneen
tukkiasioitsijan pojan tie vei puurolautasen ja ruisleivän äärestä presidentinlinnan
edustuspäivällisten juhlakattauksiin.
Urho Kekkonen piti perinteisestä suomalaisesta ruoasta, hapanleivästä ja kraavisiiasta, mutta
hänelle maistuivat myös kansainvälisen gastronomian herkut, pateet ja hanhenmaksat. Erityisen
taitava hän oli hoitamaan ruokapöydän ääressä Suomelle tärkeitä idänsuhteita.
Urho Kekkosen pöydässä ei ole ainoastaan erinomainen keittokirja runsaine yksityiskohtaisine
ruokaohjeineen. Se sisältää myös paljon tietoa ja runsaasti valokuvia yksityisestä Kekkosesta. Urho
Kekkosen henkilökohtaisen kulinaarisen historian lisäksi se on kiinnostava katsaus Suomen
ruokakulttuurin 1900-luvulla kokemiin suuriin muutoksiin, jotka veivät pettuleipäkansan pastojen ja
pitsojen ääreen. "Urho Kekkonen piti itseään pesunkestävänä kainuulaisena. Kajaani oli hänen
koulukaupunkinsa ja Kajaanin leipä maistui vielä Tamminiemessäkin, mutta tulevan presidentin
ruokamatka oli alkanut Savossa. Savon maaperään takautuvat Urho Kekkosen makumaailman
juuret. Hän syntyi Pielavedellä, muutaman vuoden kuluttua perhe muutti savotoiden mukana
Kuopioon, sen jälkeen Lapinlahdelle ja sieltä edelleen Iisalmeen. Ne kaikki olivat savolaisia
paikkakuntia, ja savolainen oli äidin Emilia Kekkosen o.s. Pylvänäisen syntymäkunta Kangasniemi.
Myös isällä, Karttulassa syntyneellä Juho Kekkosella, oli savolaiset juuret. Urho Kaleva Kekkosta
olisi täydestä syystä voinut kutsua kainuulaiseksi sudeettisavolaiseksi."
Risto ja Ritva Lehmusoksa palkittiin Vuoden 2003 keittokirja -palkinnolla teoksestaan
Mannerheimin
pöydässä.