Eija Wager : Paluumuuttajan päiväkirja

Toimittaja Eija Wager kulki jo teoksessaan Vuorten valo (2006) kohti uutta. Paluumuuttajan päiväkirjassa hän vihdoin suuntaa pohjoiseen ja koettaa tehdä synnyinmaastaan jälleen kotimaan yli kolmenkymmenen Italian-vuoden jälkeen.

Eija asettuu monilukuisen eläinkatraansa kanssa vanhalle maatilalle Kuninkaantien varteen Inkooseen ja alkaa raivata ja rakentaa. Italiassa hän muutti kivisen alppitallin taloksi, nyt hän saneeraa suomalaista maataloa navettoineen ja luhtiaittoineen perinteitä kunnioittaen. Vanhakantaiseen vuoristokylään sopeutunut paluumuuttaja yrittää kotiutua hieman sulkeutuneeseen suomenruotsalaiseen merenrantataajamaan. Kaiken lisäksi 1970-luvulla "Kekkosen Suomesta" lähtenyt Eija joutuu kohtaamaan täysin erilaisen kotimaan. Miltä näyttää Suomi etelästä palaavan silmin, miltä tuntuvat hiljaiset hissit ja kuppilat italialaisen hälyn jälkeen, monikerroksinen byrokratia, valvonta ja tottelevaisuus italialaisten improvisointiin tottuneesta? Entä minkälaiseksi muovautuu suhde Italiaan, pitkäaikaiseen asuinmaahan? Onko mahdollista olla henkisesti kahden maan kansalainen, kotonaan kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa?