Ensio Tiira : Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta

On helmikuu 1953. Ranska käy yhä huonommin sujuvaa siirtomaasotaa Vietnamissa. Sinne ollaan viemässä myös nuorta suomalaista legioonalaista Ensio Tiiraa ja hänen ruotsalaista ystäväänsä Ericssonia. Kertomukset ranskalaisten kärsimästä mieshukasta saavat miehet tekemään kuitenkin päätöksen: he karkaavat laivasta lähellä Sumatran rannikkoa.

Muutaman tunnin melontamatkaksi luultu pako muuttuu viikkojen ajelehtimiseksi tyrskyävällä Intian valtamerellä. Vähien eväiden loppuessa miehet ovat sadeveden ja satunnaisten merenelävien varassa. Piskuista pelastuslauttaa seuraavat ja tönivät isot hait, joita yritetään pitää melalla loitolla. Päiväkausia helottava aurinko ja kaukaa ohittavien laivojen hetkeksi tuoma toivo saavat miehet sekoamisen partaalle. Lopulta Ericsson ei
enää jaksa. 32 päivän ajelehtimisen jälkeen englantilainen rahtilaiva löytää henkitoreissaan viruvan, kuihtuneen Ensio Tiiran 1 200 kilometrin päässä paikasta, jossa miehet pakenivat.

Ensio Tiiran vuonna 1954 ilmestynyt vertaansa vailla oleva selviytymistarina on käännetty useille kielille, muun muassa englanniksi ja italiaksi. Ensio Tiira kuoli Ruotsissa 1981. Tiiran kuohuttavasta tarinasta on tehty myös suosittu radiokuunnelmasarja.