Kyllä mie šukuni tiijän

Talvisodan ja evakkovuosien jälkeen Kainuun vienalaiskylät - Suomussalmen Kuivajärvi ja Hietajärvi sekä Kuhmon Vartiuskylän Rimpi - aloittivat uuden elämän tyhjästä. Kylät oli poltettu tuhkaksi ja jäljellä oli raunioilla törröttäviä savupiippuja.

Jälleenrakentaminen merkitsi vienalaisen rakennustavan sijaan standarditaloja suomalaisten tyyppipiirustusten mukaan.

Ella Karttimon toimittama teos Kyllä mie šukuni tiijän - tarinoita Huovisten vienalaiskylistä kertoo kolmen kylän uudesta alusta sotien jälkeen sekä matkasta ja muutoksesta vuosikymmenien aikana: millaista elämä iloineen ja huolineen on ollut keskellä ainutlaatuista kulttuuriperintöä ja osana kainuulaista elämänmenoa? Myös tämä päivä on kirjassa läsnä: mitä vienankarjalainen perintö merkitsee ja miten se näkyy tässä ajassa?

Hiljaista tietoa tuovat näkyväksi kylien kantavanhempien, Toarie ja Lari Huovisen, jälkipolvet. Kirja koostuu asia- ja arkistotiedosta sekä haastatteluista, tarinoista ja muistoista. Kylien parikymmentä taloa esittäytyvät ihmisineen rakennushetkestä tähän päivään.

Kirja kertoo myös kahden suuren vienalaisen runontaitajan, Domna Huovisen ja Jussi Huovisen elämästä omassa perhepiirissä, kylän arjessa ja juhlassa sekä rikkaan kulttuurin sanansaattajina.