Osmo Maksimainen : Linholmin palo

Kirjan teemoina ovat rikos, syyllisyys rakkaus, oikeudentunto ja omien asenteiden, arvojen ja ennakkoluulojen kohtaaminen.

Sattuma järjestää nuoren, ihmissuhteissaan ongelmiin ajautuneen helsinkiläisen insinööriopiskelijan kesätyöhön samaan Itä-Suomen kuntaan, jossa hänen enonsa yli kaksikymmentä vuotta aiemmin oli tavannut kohtalonsa osin selvittämättömiksi jääneissä olosuhteissa. Oikeudentunto ajaa nuorukaista etsimään totuutta enonsa kohtalosta oman turvallisuutensa riskeeraamisen uhallakin.

Kesän aikana paikallisten asukkaiden - ja erityisesti erään nuoren naisen - kanssa käydyt keskustelut saavat nuorukaisen pohdiskelemaan vanhoja arvojaan ja ennakkoluulojaan. Syksyllä Helsinkiin palaa muuttuneen, jos ei maailmankuvan, niin maankuvan omaava nuorukainen.

Olen pitkän työ- ja elämänkokemuksen pohjalta ihmisen elämästä ja yhteiskunnan kehityksestä teräviä havaintoja tekevä ja kirjoittava henkilö. Totuudesta kirjoitan ja sitä etsin, vaikken usko sitä löytävän. Yhtä vähän uskon totuuden löytäneiden väitteisiin heidän totta puhuvan. Ihmismielen syvyyksiin yritän rohkeasti sukeltaa, mutta vain syvyyteen, josta paluu pinnalle on aina mahdollinen. Kipeät aiheet eivät ole minulle vieraita, mutta miten henkilökohtaisia ne ovat, se jää aina lukijan harkittavaksi. Kivääriin olen tarttunut, mutta pidän huumoria parhaimpana käytettävissä olevana aseena. Kun kirjojen kantavana teemana yleensä on sota, rikos, tai rakkaus, monesti teemaksi valitsen jälkimmäisen, koska se aiheena on inhimillisin, haastavin ja kiehtovin.