Timo Lovio : Heille, jotka puukottivat sinuakin selkään

Mansikan makua on suussasi. Kermavaahtoa on huulillasi. Ystäväsi sormenpäät hierovat ohimoitasi. Lämpöenergia virtaa pääsi läpi aina varpaisiisi asti. Lempeys valaisee sinut ja vapaudut maallisista ihanteista. Anna tunteidesi virrata niitä tuomitsematta. Kuvittele ja kirjoittele. Se tekee hyvää sinulle ja muille. Jos suru tulee, anna surun tulla. Ystäväsi läheisyys kuivaa kyyneleesi ja löydät polun aitoon minääsi. Tunnet olevasi alle kaksivuotias. Olet vielä yhtä äitisi kanssa. Lepää. Ala sitten kasvaa erilliseksi ja erilaiseksi kuin äitisi ja isäsi. Tutustu itseesi askel askeleelta. Puutarhasi kukat tuoksuvat. Tunnista omat tarpeesi ja ala kasvaa niiden täyttymistä kohti. Hyväksytyksi tulemista ei tarvitse anoa. Se on annettu sinulle jo ennen kuin synnyit. Petetty luottamus synnyttää railon,joka umpeutuu hitaasti. Tapojen orjaksi ei pidä jäädä. Mikään ihmisen tekemä ei ole ikuista. Viisas ei ota lopullista kantaa mihinkään,sillä vain muutos on pysyvää. Jos vapaudut väärästä ja oikeasta syyllisyydestä, sinulle on avattu vankityrmäsi ovi ja olet vapaa mielesi kahleista. Ehkä ivat ja pilkkanaurut olivat AUTA MINUA hätähuutoja! Irtaudu tajunnanvirtasi pakkotahtisuudesta ja sukella tietoisuutesi syvyyksiin. Kuuntele ihmisiä silloinkin,kun heidän sielunsa soi kyynelmollissa. Uskalla elää joka päivä ja yö, niin uskallat kuollakin,kun aikasi on täytetty. Anna rauhan, ystävyyden ja toivon kulkea kanssasi päivin ja öin.